Napsuleuka viittoi ensimmäisessä kanootissa entistä luotaantyöntävämmän näköisen suoalueen suuntaan ja muodosti kädellään merkin jonka Damar ymmärsi välittömästi. Lohikäärme. Damar katseli alueen suuntaan silmiään siristellen yrittäen nähdä pimeyteen.
Voaraghamanthar, Napsuleuka oli sanonut sen nimeksi aiemmin. Kuolleiden suon valtias, suuri musta lohikäärme.
Läsnäolon tunne sai hänen aistinsa terävöitymään pimeydestä huolimatta. Hänen silmänsä erottivat koholla olevan hahmon, haltian tai puolihaltian hapon syövyttämän luurangon, joka oli kahlittu kuivuneeseen puuhun ilmeisesti kuoleman jälkeen. Mutta se mikä varjosti Damarin mieltä tuli selvästi kauempaa.
Hän pystyi aistimaan lohikäärmeen.
Samalla kun hän aisti lohikäärmeen ja tunsi sekä kunnioituksen ja pelon sitä kohtaan, hän tajusi yllättäen olevansa hiukan lähempänä sitä sekä henkisesti että fyysisesti. Hänen aistinsa olivat terävöityneet, lohikäärmeen veri kohisi hänen suonissaan hänessä entistä vahvempana.
[Damarin ominaisuuksiin lisätään tästä lähtien Darkvision 60’]
Voaraghamanthar, Napsuleuka oli sanonut sen nimeksi aiemmin. Kuolleiden suon valtias, suuri musta lohikäärme.
Läsnäolon tunne sai hänen aistinsa terävöitymään pimeydestä huolimatta. Hänen silmänsä erottivat koholla olevan hahmon, haltian tai puolihaltian hapon syövyttämän luurangon, joka oli kahlittu kuivuneeseen puuhun ilmeisesti kuoleman jälkeen. Mutta se mikä varjosti Damarin mieltä tuli selvästi kauempaa.
Hän pystyi aistimaan lohikäärmeen.
Samalla kun hän aisti lohikäärmeen ja tunsi sekä kunnioituksen ja pelon sitä kohtaan, hän tajusi yllättäen olevansa hiukan lähempänä sitä sekä henkisesti että fyysisesti. Hänen aistinsa olivat terävöityneet, lohikäärmeen veri kohisi hänen suonissaan hänessä entistä vahvempana.
[Damarin ominaisuuksiin lisätään tästä lähtien Darkvision 60’]
No comments:
Post a Comment